Misigisassat
Kalaallit nunaata pinngortitaa immikkuullarissuuvoq tikissalluguli ajornakusoorsinnaalluni. Taamaattumik Kangerlussuup eqqaa assut immikkuullarippoq, aqqusiugaammat ilaatigut isikkivinnut, tatsinut allaallumi sermersuarmut qaqiffissaasumut.
Aqqusiat saniatigut aamma nassaassaqarpoq amerikamiuneersut, qanga timmisartoqarfiutigigallarmassuk sanaartukkat. Soorlu sakkutuut illuliaat inissiakuilu. Amerikamiullu atii attatiinnarneqarsimapput piffinni immikkuullarissuni, soorlu Point 660, Russel Gletsjeren, Lake Ferguson, Watson River, Sugar Loaf og Black Ridge.
Uumasut
Kangerlussuup eqqaa tuttunik umimmannillu ulikkaarpoq, iluatsitsisinnaagaannilu taakku uumasut marluk takuneqarsinnaallutik pinngortitami angalaarnermi. Ukaleqarpoq, teriannissat, timmissallu assigiinngitsut amerlasuut, taamaattumik alaatsinaannissaq pisariaqarpoq qinngutinillu aamma nassartoqarsinnaavoq.
Point 660 Sermersuarlu
Kalaallit nunaanni amerlanngillat sermersuarmut qaqiffissaasinnaasut. Timmisartoqarfimmiilli biilertoqarsinnaavoq Piffik 660-mik atilimmut (Point 660), tassanngaanniillu pisuttoqarsinnaalluni sermersuup qaavanut. Aqqusineq sananeqarmat sermersuup killingata tungaanoorpoq, klimali allanngornera peqqutaalluni sermimik aattoornipilorujussuup siku tunuartingaatsiarsimallugu. Siornatigut sermiup killiffia, ullumi nunaminertamik, marrak aammalu sioraaqqanik ulikkaarpoq, sermersuup nassataanik taajorneqartumik, tamannalu qaangeqqaagassaavoq sermersualiarniaraanni.
Russel Glacier
Sermersuup anillanniarluni ajattuiffii serminik pilersitsisarpoq assigiinngitsunik angissusilinnik. Amerlanersaat Kalaallit nunaata kangerluisa naqqaniipput, Kangerlussuarmili Russel-ip Sermia (Russel Glacier) qorsooqqinnerup tungaanoortuuvoq.
Allaaserissagaani taaneqarsinnaavoq sikumit qammagarujussuaq, aasakkullu tusaaneqarsinnaalluni sulisoq seqqujallappalukkaangat sermerlu sequmilluni katagaraangat. Taamaattumik isumannaallisaaneq pillugu qorsooqqinnerup killiata tungaanuinnaq orninneqarsinnaalluni.
Qimusserneq
Pisuttuarneq
Aqqusiukkanik pisuttuarfissanik uumasullu aqqutaanik ulikaarpoq. Ilisimaneqarnerpaaq tassaavoq 165 km-nik takissusilik »Arctic Circle Trail« Kangerlussuarmiit illoqarfik sinerissamiittoq Sisimiut tungaanukartoq.
Nammineq sermersuarmut pisuttuarniaraanni aqqutaa 35 km-nik takissuseqarpoq aqqut ataaseq. Taamaattumik innersuussaavoq ullut siulliit atorneqassammata naatsunik pisuttuallattaanernut, nunap ilusaanut sungiusarluni.
Golfi
Golfertarfeqarpoq aserfallatsaaliorneqanngitsoq paarilluagassarli atorniaraanni, golfi nunani immallu issittut avannarlerniittumi misilikkusussinnaagaanni.
Tammaarneq
Nammineq tupimik nassanngikkaanni, arlallit asimi unnuinermik neqerooruteqarput. Tupermi asimi unnuisoqarsinnaavoq, sermersuarmi tammaarfimmi imaluunniit illuaqqani.
Sorliit arlaat aaliangeraluarussiuk qilanaarpugut akunnittarfimmi takoqqinnissarsi, amerlanerpaammi asimiissimatillutik pisariaqartittarmassuk siniffik iluartoq kissartumillu uffarsinnaaneq.
Arsarnerit
Septemberimiit marsimut periarfissaqarluarpoq arsarnerit takussallugit. Kangerlussuaq qimalaartariaqarpoq ersarissumik takorusukkaanni.
Ukiup piffissai
Kangerlussuarmi aasaq nuannerpoq, pisuttuarfissaalluni, sikkilerluni imaluunniit biilerluni isikkivinnut assigiinngitsunut.
Maani aamma ukiukkut feeriartoqarsinnaavoq aput, taarneq, qilak ullorissanik ulikkaartoq, arsarnerit, qimussit, sikumiillu aalisarneq misigisassat ilagalugit.
Misigisassat allat
Kangerlussuarmi pisuttuarit pisiniarfeeqqat pulaarlugit, aammalu katersugaasivik tamaani qanga inuit najugaqarfigigallarmassuk, amerikamiullu sakkutooqarfigigallarmassuk 1400-nik angutinik najugaqarfiulluni, ullumikkullu piffissaq tikillugu oqaluttuassartalik.
Aammalu innersuutigaarput akunnittarfiup neriniartarfia misilissallugu, Kalaallit nunaanni ukiup iluani pisassaasinnaasut assigiinngitsuusut misilitassat amerlammata.
Klima
Kangerlussuaq nunaviup silaannaanik silaqarpoq taamaattumillu allanngorartuunani. Ukiukkut miinusinik 20-nik issikkajuttarpoq, aasakkullu agguaqatigiisillugu 10-miit 15-nit tungaanut kiattarluni. Nikerarnerit uuttorneqarsimasut tassaapput aasakkut 27-nik kiassimanera, ukiukkullu miinusinik 50-nik ississimalluni.
Kalaallit nunaata silaannaa panernera peqqutaalluni silap kiassusaa ississusaalu allatut misiginarpoq ass. Europamut sanilliutissagaanni. Aasaanera kiattorujussuartut misiginarsinnaavoq, ullorlu miinusinik 10-nik issittoq seqinnerluni ulluusinnaammat aneerfissatsialak.
Inissat Hotel Kangerlussuaq-mi inniminneruk
Akunnittarfitsinni inniminniisinnaavutit, immikkullu arlaannik kissaateeqassaguit atassuteqarfigisinnaavatsigut. Oqarasuaatikkut (+299) 84 11 80 atorlugu imaluunniit uunga mailerfigaluta kangbook@mit.gl attaveqarfigisinnaavatsigut.
